Arki ei lähde ihmisestä vaikka...

Olen todennut noin kuukauden reissuamisen aikana, että: matkustaessa arki on yllättävän samanlaista kuin kotona pysyvässä asuinpaikassa. Joka päivä on syötävä, öisin on hyvä nukkua, toisinaan on käytävä suihkussa, noin viikottain on pyykättävä ja välillä on hyvä hemmotella itseään vaikkapa leffan katselulla tai jäätelöllä. Kaikki arkiset jutut muuttuvat kuitenkin vaikeammaksi sillä niiden toteuttaminen on ennustamattomampaa reissun päällä. Olenkin huomannut, että oikeastaan arkisista jutuista tulee ikään kuin "työtä", ja maisemista, retkistä ja kokemuksista tulee sitä elämisen arvoista "vapaa-aikaa". Elämästä reissun päällä puuttuu toki se kaikkein aikaa- ja ajatuksiavievin asia, eli omalla kohdallani työ.

Miksi arjesta sitten tulee vaikeammin ennustettavaa? Syynä on se, että arkiset asiat hoituvat yleensä pysyvässä paikassa, jollaista ei ole reissatessa x päivän välein paikasta toiseen. Uuteen kaupunkiin saapuessa ei voi tietää, mistä saa ruokaa ja millaiset pyykkäysolosuhteet tai -palvelut seuraavassa majapaikassa on. Uuteen maahan saapuessa täytyy yleensä opetella uusiksi kaiken hinta ja käsittää uusi valuuttakurssi. Reissatessa asioita joutuu selvittämään usein vieraalla kielellä toisin kuin kotimaan arjessa. Suomalainen ei pääsääntöisesti pärjää muualla maailmassa omalla äidinkielellään eikä käytettävissä välttämättä ole mitään yhteistä kieltä paikallisten kanssa. Noh, rannetta osoittamalla voi kysyä mitä kello on, suun osoittaminen kielii nälästä tai janosta, ja peukalon ja etusormen yhteenhierominen viestii rahasta. :) Oletko tullut ajatelleeksi miten automaattisesti ja selkeästi asiat hoituvatkaan siellä kotona?

Reissun päällä ei oikeastaan ole muuta vakituista kuin sinä itse ja rinkka. Toivon mukaan myös passi ja luottokortti ;) Koen tämän arjen minimalismin melkolailla ihanana. Voin olla vapaa monesta arjen hömpötyksestä, turhasta keittiönkaappien järjestelystä ja lempivaatteen valinnasta vaikeaa työpäivää varten! Toisaalta minimalismi saa oloni aika haavoittuneeksi. Jos rinkkani viedään, niin mitä minulle jää? Päällä olevat nuhjusortsit ja rintsikoihin kiinni liimautunut reissulompakko? Sentään reissumuistot varmaan jäävät aivosolujen mutkiin ja parhaillaan myös muistikortille, jos sen on muistanut piilottaa hyvin mutta heittämättä sitä esimerkiksi kuittipinossa roskiin.

Ah! Ollapa turvassa kotona keittiökaappien uumenissa ja vaatekaapin äärellä ;)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Santiago - Valparaiso - Vina del Mar - San Pedro de Atacama - Arica

Ninafanya kazi ya kujitolea na watoto = Teen vapaaehtoistyötä lasten kanssa